Voimassaolevat säännöt
Voimassaolon alku: 19.09.2023 11:57:52
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Tango aMoroso, ja sen kotipaikka on Tampere.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on argentiinalaisen tango- ja folklorekulttuurin ja niiden harrastamisen
laajamuotoinen kehittäminen ja ylläpitäminen. Tämän toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää
esimerkiksi tanssinopetusta, tanssitilaisuuksia ja muita tango- ja folkloreaiheisia
kulttuuritapahtumia, matkoja kilpailuihin, kulttuurikohteisiin tai koulutuksiin sekä harrastaa
julkaisutoimintaa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi kerätä varoja jäsenmaksuja ja muita
osallistumismaksuja keräämällä, avustuksia ja apurahoja vastaanottamalla sekä arpajaisia
järjestämällä. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.
3. Jäsenet
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja
säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Kannatusjäsenet
Oikeustoimikelpoiset yhteisöt voivat liittyä kannatusjäseniksi, joilla ei ole äänioikeutta
yhdistyksessä.
Kunniajäsenyys
Yhdistyksen kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on ansiokkaasti toiminut yhdistyksen
hyväksi. Kunniajäseneksi kutsumisesta päättää yhdistyksen varsinainen kokous hallituksen
esityksestä. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua. Kunniajäsenellä on äänioikeus yhdistyksen
kokouksissa.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen
puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa
maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä
sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut
yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Mikäli
jäsen ei ole maksanut jäsenmaksuaan neljään vuoteen, katsotaan hänen eronneen yhdistyksestä.
5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.
Jäsenmaksu määritellään erikseen varsinaisille jäsenille ja kannatusjäsenille.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 3-6
muuta varsinaista jäsentä sekä 3-6 varajäsentä. Varajäsenillä on oikeus osallistua hallituksen
kokouksiin. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan
varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut
tarvittavat toimihenkilöt. Hallituksen jäsenenä voi pääsääntöisesti olla enintään kaksi toimikautta peräkkäin. Kaksi tai useampia välittömästi edeltäviä toimikausia hallituksen jäsenenä ollut voidaan
valita uudelleen, mikäli hallitukseen on ensin valittu vähintään kaksi vähemmän kuin kaksi
edeltävää toimikautta hallituksessa toiminutta jäsentä tai sellaisia ei ole valittavissa. Hallitus
kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he
katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on
päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan
luettuna, on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja, sihteeri tai
rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen
vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle/-tarkastajille viimeistään kuukautta ennen
vuosikokousta. Toiminnantarkastajan/-tarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
viimeistäänkaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen, vuosikokouksen, tammi-toukokuussa
hallituksen määräämänä ajankohtana. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai
yhdistyksenkokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun
teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Ylimääräinen kokous pidetään,
kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään
kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua
asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä,
kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa jokaisella jäsenellä,
henkilöllä tai yhdistyksellä, on yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, joka
on saanut eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
vaaleissa kuitenkin arpa.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista vuorokautta ennen
kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
11. Varsinainen kokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– kokouksen avaus
– valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi
ääntenlaskijaa
– todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
– hyväksytään kokouksen työjärjestys
– esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan/-tarkastajien lausunto
– päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja
muille vastuuvelvollisille
– tarkistetaan rahaston tilanne ja käyttö sekä päätetään hallituksen käyttövaltuutuksesta
– vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
– valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
– valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastaja tai -tarkastajat
– käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on
hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. Rahasto
Yhdistyksellä voi olla rahasto mahdollisten yllättävien menojen varalle sekä toiminnan
rahoittamiseksi. Yllättäviä menoja ovat odottamattomat lisäverot, vahingonkorvaukset ja
oikeudenkäyntikulut sekä muut näihin rinnastettavat menot. Rahasto toimii seuraavien sääntöjen
mukaan:
– Hallitus määrittelee mihin varat sijoitetaan.
– Sijoituskohteen tulee olla matalariskinen.
– Hallitus saa sijoittaa rahastoon ja saa tiedoksi rahaston saldon.
– Korkotulot lisätään pääomaan.
– Hallitus tuo vuosikokoukseen esityksen rahaston vaatimista toimenpiteistä sekä esityksen
seuraavan vuoden käyttövaltuutuksesta, joka perustuu seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan.
Vuosikokous päättää hallituksen rahastovarojen käyttövaltuutuksen. Yllättävien menojen
maksamiseksi hallitus voi poiketa käyttövaltuutuksesta.
– Rahaston hoidon toteutumista tarkkaillaan osana muuta toiminnan tarkastamista.
– Vuosikokous antaa hallitukselle toimintaohjeita tarpeen mukaan.
13. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään
yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen
määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.